mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön
kun saapuu estradille katulamput kumartaa
ei päivisin kukaan häntä koskaan nää
hän katseita pelkää ja odottaa vain pimeää

joku sanoo hänen aina vaan juoksevan pakoon elämää
aina päivisin kaupungilla kerrotaan:
joku yöllä sen hullun nähnyt taas on liikkuvan
miksi sellaisten vapaudessa vielä kulkea annetaan?

nyt puhutaan
nyt puhutaan
nyt puhutaan

mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön
kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa
niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa
kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa

äidit hänellä lapsiansa pelottaa:
jos et ole kiltti hän nousee piilostaan
ja kaikki tuhmat lapset vie hän mukanaan

kuka hänet tuntee ja tietää tarkalleen
että mitä hän tahtoo ja miksi hän pakoilee?
kuka häntä ymmärtää ja kuka tuomitsee?

kuka tuomitsee?
kuka tuomitsee?
kuka tuomitsee?

niin hän yksin olla saa, eikä tahdo mitään muuttaa
hän muistaa kyllä roolinsa ilman kuiskaajaa