kirjeesi alkoi niin julmasti hei
altani jalat se viikoksi vei
kuinka mun viereltä vois
hypätä pois?

vieläkö muistat sen keväisen yön?
väitätkö että mä sanani syön?
elämä helpompi ois
jos unohtaa vois

mut odota vaan
mua odota vaan
kyllä sun kiinni mä saan
sielu tuskaa on taas tulvillaan

Tia-Maria sua kaipaan niin
Tia-Maria oon yksin
Tia-Maria sua kaipaan niin
Tia-Maria jäät mun haaveisiin
Tia-Maria jäät haaveisiin

viimeinen rivi, mä rakastan sua
kaikki ei tietenkään saa unohtua
eikä mun viereltäin vois
liueta pois

lopuksi kirjoitit vielä ps:
muistele mua, muista myös itseäs
tahtoisi en, enkä vois
hävitä pois