tämä kaupunki oli kaunis ja elämää tulvillaan
vaan syksy saapui ennen aikojaan
nyt rauniot kaiken peittää, nimi kartalta pyyhitään
vaikka lähden pois niin paljon tänne jää

meni kapteeni mukana laivan, meni syvälle aaltoihin
vaan nousee vielä pinnalle takaisin
tuuli näytä minulle tietä sitä tunne ei kukaan muu
hei näytä minulle tietä nyt ei valaise täysikuu

ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan
tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat
ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin
nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää
kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää

olen oppinut kyllä aina loppuun asti taistelemaan
mutta oppinut koskaan en anteeksi antamaan
tämä kaupunki oli kaunis niin ja elämää tulvillaan
sen tuhkaa tuuli kauas nyt kuljettaa

ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan
tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat
ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin
nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää
kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää

ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan
tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat
ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin
nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää
kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää

ja huomenna kaupungin erämaahan rakennan
tiedän sen laakson vuorien takana missä joet kohtaavat
ne kohtaavat puiden varjoissa niinkuin löysin kerran hänetkin
nyt hän on mennyt pois, ei täältä löydy elämää
kun hän on mennyt pois vain rauniot rakkauden jää