kadun aurinkoisen puolen valitsen, asemalle kävelen
sut kohta kotiin saan
mustat päivät ovat tänään jäänet taa
en malta murjottaa
laiturille matkustajiaan juna karistaa
voin hetken odottaa
mä seuraan kuinka katseillaan
etsii parit parejaan

kun sinut nään
en hetkeen pysty hengittämäänkään
ja sydän tahtiaan tarkistaa

ikävään ei sieluriepu jääkään nääntymään
yksinäisen arvet lääkitään
surkeuteni helpottaa
ja mustat päivät jäädä saa

ilmamassat vyöryy etelään vievät kesän mennessään
keliin kolenevaan jään
lehmuksetkin luopuu lehdistään
joutuu värjöttelemään
mä kiirehdin sun syliis lämpimään, lämmittelemään
en kaipaa enempää
sinne eivät pahat henget nää
painajaiset hellittää