mä huonettani siivosin
ja järjestin sen kaapinkin
jota vuosiin tuskin aukaisin
löysin nipun kirjeitä
ne muistutti mua menneistä
ja kuinka rakkauttas karttelin

sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen
kuinka säikkyä voi sydän tää
vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en
se sinnikkäästi säilöö viestiään

onko sulla tallella
jossain salajemmassa
ne arkit jotka kerran kirjoitin
nuorukaisen uholla
kun tunsin että maailma
mua odottaa ja luotas liukenin

sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen
kuinka säikkyä voi sydän tää
vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en
se sinnikkäästi säilöö viestiään

löysin paljon oikeaa
paljon tahdon unohtaa
viattomuutensa kun kerran kadottaa
sitä enää milloinkaan
takaisin ei saa

mä mietin josko polttaisin
nuo kirjeet joita lehteilin
ne jostain syystä säästin kuitenkin
aika muuttanut on mua
ne antaa mulle lohtua
ja kertoo elettiinhän ennenkin

sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen
kuinka säikkyä voi sydän tää
vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en
se sinnikkäästi säilöö viestiään

sitä muistelen ja nyt jo tiedän sen
kuinka säikkyä voi sydän tää
vaikka ääntä sen tahtoisi kuulla en
se sinnikkäästi säilöö viestiään