kello kolme on, yö on loputon
minne hennot jalkasi kannat?
jouduit pettymään, niin paljon pettymään
vaikka saitkin kaikkesi antaa
enempää, et enempää
sä jaksa, tää olkoon määränpää
vaikkakin, sun vielä kulkevan tahtoisin

sinun kasvoissas elää unelmas
joissa olet tottunut lentää
kaunis maailma, täynnä rakkautta
näihin haaveisiin uskot sentään
enempää, ei enempää
eihän unelmiaan saa menettää
vieläkin, sinun kulkevan tahtoisin

siinä sä oot!

lasisilmä, tiedän sua itkettää
en silti silmissäs kyyneltä nää
mä sun sisääsi katsoa tahtoisin
sinun kasvoihis kasvoni jää
lasisilmä, tahdon sua puristaa
lailla lapsen voit nukahtaa
päästä pois ne kyyneleet
jotka sua on ahdistaneet

kello viisi on, näätkö auringon
nauravan yökahvilan takaa
siinä istut taas, elät unelmaas
saanko sen sun kanssasi jakaa?
enempää, ei enempää
et kai tahdo että kaikki tähän jää?
jotenkin, sua auttaa tahtoisin

ilta uusi on, ilta loputon
tummat varjot käy pitkin selkää
ota hetki tää, nosta pystyyn pää
se ei elää voi joka pelkää
enempää, et enempää
nähdä voi jos ei nouse pystyyn pää
tähänkin, sinun uskovan tahtoisin