Vuodessa kerran illan ja yön verran
ykkösdaamimme parantavat maataan:
"Maalaiset maatukoon! Läskit laihtukoon!"
Elegantti mies mies on vaan!"

Sameat on mielet, karkeasti kielet
käy, sirot suut jauhaa tyhjää.
Suurisuut pauhaa ja raakkuu ja nauraa,
vaiteliaat nurkissa nyhjää.

Ja kun on tanssittu, juotu ja naurettu,
valvottu auringonnousuun
on vatsa vetelä: mallikoulun emännällä
pääsee paska housuun.

Vaan tyttöjen vessassa kovin ruuhkaisaa on,
pakko pihalle kiiruhtaa...
Lilleri lalleri, juoppo gallerian portaille
rouvasseuraa saa:

"Tässä satanen ja housut, pitäkää niistä huoli parhain!"
"Aivan mitä tahansa neidille, aivan mitä vain!"
Siis kalsarit kassiin ja karkuun ja sassiin.

Ja jossain kaukana pientä palvelusta
myös niin silloin pyydettiin...

Ja Daavid soitti voimasointujaan,
hollannikkaillaan hakkas' tahtia,
Julmala halkaisi ihmisen kahtia.
Niin nähtiin, mitä ovat nuo lapset ihmisen:
itsekkäät ipanat, itarat vanhemmat niiden,
rouvat kuin kanat, miehensä heikot-
viinapirun kelkkain veikot...
Tiedä en, mut' kerrottiin,
että Herra näki: yhtä on Herran väki.

Vaan mihin katosikaan illan kuningatar?
Ja kenen kurkkua katkaistaan
kadulla tuolla, kun karjunta kamala
pelottaa lapsetkin housuistaan?!

Siellä miestä housut päässä saattueessa autoon vietiin
ja se pummi pauhasi niin: huusi taivaisiin...

Ja jossain kaukana sulomusiikkia
myös niin kuulla pyydettiin.

Ja Daavid soitti voimasointujaan,
hollannikkaillaan hakkas' tahtia,
Julmala halkaisi ihmisen kahtia.
Niin nähtiin, mistä on tehty ihmisen lapset:
lihapylväistä noista, ruokinta- ja
istumakukkuloista, pahvipäistä
ja voimakkaista tuoksuista tehty
pikkuihmiset on...
Ja Herra näki: yhtä on Herran väki.