Kourasta tuntee k?enen
ryhdist?et' suoraselk?en
Akanoita jyv? kovat kyljetkin kavahtaa

Sana on miehen mittainen, se luista ei
vaikka kultainen on kivetyksen
alla kutsuvan kulkueen

Odottanut olen tulevaa,
odottanut olen,
nyt kulutan mennytt?ikaa
jota uruilla unholan juhlitaan

Vastuu ei avaa aapistaan
mielipahaa sit?aada tavaamaan
Muistomerkkien p? paikoilla kokonuottien

Kilvan hopeitaan kiillottaa,
jotka pelkin palkein hiillostaan
puhisevat saamatta kuloa kaimoineen nousemaan

Odottanut olen tulevaa,
odottanut olen,
nyt kulutan mennytt?ikaa
jota uruilla unholan juhlitaan

Odottanut olen tulevaa,
odottanut olen,
nyt kulutan mennytt?ikaa
jota uruilla unholan juhlitaan

Ja kun ajattelen kuolemaa
ajattelen sit?br>mit?aanut en milloinkaan aikaan
ja mitenk?inua huomenna soitetaan
- uruilla unholaan?