Tahtoisin saada kaiken tekemättömän ajan
näkyväksi muodoksi astiaksi eteeni
Sanoisin kaikki lupaamani sanat
jotka kadotin heti kun olin ne ymmärtänyt

Katsoisin hahmoa joka päivä päivältä
muistuttaisi enää hyvin vähän sinusta
Sairaiden ihmisten sairaita kasvoja
kätkettyä pelkoa, sanomattomia sanoja


En pysäyttänyt aikaa
en kesyttänyt käsilläni kiviä
Enkö koskaan tule lopettamaan
helpointa tietä etsimästä

En pysäyttänyt aikaa
en kesyttänyt käsilläni kiviä
Enkö koskaan tule lopettamaan
helpointa tietä etsimästä


Näkymätön hiljainen oma elämäni
joka mykkänä raahaudut perässäni
Orjan vaatteeni, poissa oleva rakkauteni
elääkö minussa enää muuta, kuin nämä tyhjät puheeni