Jari Sarasvuo - Vahvan Murtumispisteen Anatomia
Nelj??amuy? vastap?en kerrostalon
sein??alaa valoja keitti?n ikkunoissa.
Mikseiv?ne perkeleet nuku ja anna t??br>murehtivan valvoa rauhassa? Puoli kuudelta
ne valot sammuttaa kuin ilkkuakseen t?n
valmistautuvaa, eik? ymm??tt??i
luhistuu jos y?ukkuu ja p??vaan nukkuu?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Tyhmyys ja pelkuruus paisuvat kuin kulkutauti,
ne vaan valittaa vaatimuksistaan. Palaverista
toiseen pauhaa sama laulu, niinkuin t??lisi
helppoa kenellek?. Miksei ne n?kuinka loppu
m?o oon? Jos teen viel?hdenkin toisen ty?br>musta alkaa paistaa pimeys l?.
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Lounashetki ja lasagne l?kaupasta, ettei aika kulu
ravintolassa laskua odotellessa. Homeelta haiseva
mummo kiilaa jonossa. Eik?k? saatana tajua
ett?aksan senkin el?een?
Kiire, kiire tuomita ja olla parempi ettei paljastuisi
olevansa alempi. Jos ne vain tiet?iv?miten heikoilla olen,
jos paljastuisi ett?ova vain kuoreltani olen.
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Nainen mutisee ja huitoo kiivaasti, syljeksii kuivin suin,
kavahtelee. Mullakin kuivaa suuta, ja jos nappaisin viel?r>yhdenkin, ehk?uitoisin min?n. Ne sy?ppejaan
p?t?seen yl?ohjaltaan, min?appaan pinnalla
pysy?eni. Voi ristus, ei kai mulle ole tulossa niiden vika?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Mies pulisee ja kiskoo paksuja tuppoja hiuksistaan ohikulkeissaan,
min??n?katsetta ja tyrmistyn. Eik?elenvikaisiin saada
rotia ollenkaan? Kotiovella k? etsii avainta taskusta, kourani
t?tyy hiuksista. Ristus, ei kai mulla ole sama vika?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Mies pyyt?rahaa muka bussilippuun, mutta kun sillan alle ei
ole pys?i?J?n juopon hyys?isen muille. Aamuy?
nappaan nelj?en rauhoittavan ja maitomukillisen viski?br>Ristus, vaivaako mua joku vika?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Lopulta alkaa loma. Nyt on el? ja aika oma, mut en?br>ei p?e s?yst?j?ell?i oo yrityst?Voi luoja, vihdoin m?r>oon rikki. Kovis makaa lattialla ja vain itkee. Kun ei en?voi
niin lopulta saa olla se ihminen jota on paennut. Ristus miten
helpottaa my??tt?? tila vapauttaa.
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
sein??alaa valoja keitti?n ikkunoissa.
Mikseiv?ne perkeleet nuku ja anna t??br>murehtivan valvoa rauhassa? Puoli kuudelta
ne valot sammuttaa kuin ilkkuakseen t?n
valmistautuvaa, eik? ymm??tt??i
luhistuu jos y?ukkuu ja p??vaan nukkuu?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Tyhmyys ja pelkuruus paisuvat kuin kulkutauti,
ne vaan valittaa vaatimuksistaan. Palaverista
toiseen pauhaa sama laulu, niinkuin t??lisi
helppoa kenellek?. Miksei ne n?kuinka loppu
m?o oon? Jos teen viel?hdenkin toisen ty?br>musta alkaa paistaa pimeys l?.
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Lounashetki ja lasagne l?kaupasta, ettei aika kulu
ravintolassa laskua odotellessa. Homeelta haiseva
mummo kiilaa jonossa. Eik?k? saatana tajua
ett?aksan senkin el?een?
Kiire, kiire tuomita ja olla parempi ettei paljastuisi
olevansa alempi. Jos ne vain tiet?iv?miten heikoilla olen,
jos paljastuisi ett?ova vain kuoreltani olen.
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Nainen mutisee ja huitoo kiivaasti, syljeksii kuivin suin,
kavahtelee. Mullakin kuivaa suuta, ja jos nappaisin viel?r>yhdenkin, ehk?uitoisin min?n. Ne sy?ppejaan
p?t?seen yl?ohjaltaan, min?appaan pinnalla
pysy?eni. Voi ristus, ei kai mulle ole tulossa niiden vika?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Mies pulisee ja kiskoo paksuja tuppoja hiuksistaan ohikulkeissaan,
min??n?katsetta ja tyrmistyn. Eik?elenvikaisiin saada
rotia ollenkaan? Kotiovella k? etsii avainta taskusta, kourani
t?tyy hiuksista. Ristus, ei kai mulla ole sama vika?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Mies pyyt?rahaa muka bussilippuun, mutta kun sillan alle ei
ole pys?i?J?n juopon hyys?isen muille. Aamuy?
nappaan nelj?en rauhoittavan ja maitomukillisen viski?br>Ristus, vaivaako mua joku vika?
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
Lopulta alkaa loma. Nyt on el? ja aika oma, mut en?br>ei p?e s?yst?j?ell?i oo yrityst?Voi luoja, vihdoin m?r>oon rikki. Kovis makaa lattialla ja vain itkee. Kun ei en?voi
niin lopulta saa olla se ihminen jota on paennut. Ristus miten
helpottaa my??tt?? tila vapauttaa.
Luonnevika on tila kiva, kun asemansa vihdoin oivaltaa.
What do you think about this song?