Tuossa
Kardemumman kaupungissa, jossa
väki elää sovinnossa, vain yksi
tekijä voi tuhota sen harmonian;
Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Kukas taiteilijan baskerin vei?
Kukas kirjaston aulasta kenkäparin?
- Paha vaatturi syyllisistä pienin erin
tekee berberin!

Ja pian niin tuossa...
pian niin tuossa Kardemumman
puistossa, jossa rosvojoukko on
saaliinjaossa, istuu vaatturikin, virkkaa:
"Mitä näenkään?
- Tutun baskerin päällä Kasperin pään"
Ja kuinkas sitten kävikään?

Sakset sanoi:
Niks ja naks.
Sormet poikki!
- yks ja kaks.

Hän ottaa selvää, tekee selvää
- mittatikulla soittaa selkää
potkii, hakkaa, tukistaa
- hän kurkut katkoo, kuristaa!
...saksensa, neulansa kaikki näin...
lentävät syyllisnä päin!
Koiperhoset koettelevat!
...koiperhoset koettelevat, ja
paha vaatturi tietää kyllä,
kenellä on ollut vierasta yllä.
...loppuu leikinlasku lyhyeen!
"Rovioiksi huvimajat!
Minä virvon, varvon
vaikeat ajat!"
Ja pienet pojat,
kauniit tytöt...
- kaikki lapset ottivat sakset.
Ja silloin...

Paikalle osui Uppo-nalle,
huusi väkijoukolle vellovalle.
"Olette vaarassa jäädä alle!
- Kukin lyödä, kukin syödä saa...
mutta vuorollaan!
Siis lapset: käytöstavat kunniaan.
Ja sitten toimintaan.
...toimintaan!

Ja se paha
vaatturi hakkasi pienellä vasaralla,
pienellä vasaralla, pienellä vasaralla,
hakkas sen pienellä vasaralla
pieniä reikiä pieniin päihin.