sä mulle lupasit ihmeen,
jota koskaan en kai toivonutkaan,
pikku Miranda

kuin kivi putosit maahan

kun otteen päästit irtoamaan,
pikku Miranda

kadut pikkukaupungin
täynnä ihmisiä
ääneti sua katsellessaan

pitkät hiukset sekaisin
kuin enkelillä
tuulessa heiluessaan

turvaköydet
jälkeenpäin maasta löydettiin
ne eivät silloinkaan
olleet paikoillaan

ja nyt eivät pehmeät seinät
eivät kalteritkaan
enää ahdista
sua milloinkaan

ja
kaikki kummalliset vaatteet
ja ne kummalliset aatteet
joita päässäsi haudoit tahdon unohtaa

samoin suttuisen meikin
ja sen järjettömän leikin
jota harrastit

ei niistä saduista koskaan
toteutunut ainoakaan
pikku Miranda

ei tullut valkoista ratsua
ei ritaria haarniskassaan
pikku Miranda

kadut pikkukaupungin
täynnä ihmisiä
ääneti sua katsellessaan

pitkät hiukset sekaisin
kuin enkelillä
tuulessa heiluessaan

turvaköydet
jälkeenpäin maasta löydettiin
ne eivät silloinkaan
olleet paikoillaan

ja nyt eivät pehmeät seinät
eivät kalteritkaan
enää ahdista
sua milloinkaan

ja
kaikki kummalliset vaatteet
ja ne kummalliset aatteet
joita päässäsi haudoit tahdon unohtaa

samoin suttuisen meikin
ja sen järjettömän leikin
jota harrastit

lepää rauhassa
pikku Miranda

lepää rauhassa
sirkusprinsessa